Uusi raportti: Hiljaisia ääniä: Nuorten kokemuksia koronapandemian vaikutuksesta hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin ja oppimiseen
Koronapandemia heikensi merkittävästi nuorten kokemaa hyvinvointia, lisäsi yksinäisyyttä ja vaikeutti oppimista, kertoo tuore EduRESCUE-tutkijoiden tekemä raportti. Tutkimuksessa huomio kiinnitettiin erityisesti niin sanottujen ”hiljaisten äänten” kuulemiseen.
Koronapandemia lisäsi huolta nuorten hyvinvoinnista. Lisäksi kouluun kohdistuneet rajoitustoimet ja poikkeavat opetusjärjestelyt nostivat esille huolen mahdollisesta oppimisvajeesta erityisesti niiden nuorten kohdalla, joilla oli haasteita oppimisessa jo ennen pandemiaa.
EduRESCUE-hankkeen tutkijoiden raportissa tarkastellaan nuorten kokemuksia koronapandemian vaikutuksista hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin ja oppimiseen. Opetushallituksen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yksikön päällikkö Marjo Rissanen näkee tärkeänä sen, että selvityksessä kuultiin erityisesti sellaisia nuoria, joiden äänet jäävät usein hiljaisiksi.
– Kasvun ja oppimisen yhteisöjen hyvinvoinnin kehittämisessä jokaisen ääni on tärkeä. Sosiaalisesti kestävän toimintakulttuurin, kriisinkestävyyden ja turvallisuuden vahvistaminen on paitsi kouluyhteisöjen niin laajemmin myös koko yhteiskunnan asia, Rissanen toteaa.
Valtaosa nuorista koki hyvinvointinsa heikentyneen
Verkkopohjainen kysely laadittiin ja jakelu toteutettiin yhdessä hankkeen yhteistyöjärjestöjen, kuten Autismiliiton, HelsinkiMission, Kuurojen Liiton, Lastensuojelun Keskusliiton, Mannerheimin Lastensuojeluliiton, MIELI ry:n, Suomen Punaisen Ristin, Suomen Vanhempainliiton ja Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöjen, kanssa. Kyselyyn vastasi 534 Suomessa asuvaa nuorta (keski-ikä 18.24 vuotta). Lisäksi nuorten ääniä kuultiin Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalojen kanssa järjestetyn nuorten digiraadin ja Autismiliiton toteuttamien nuorten haastattelujen kautta. Raportissa hyödynnetään myös järjestöjen korona-aikana keräämää tietoa ja muita aiheeseen liittyviä selvityksiä.
Tulokset osoittavat koronapandemian heikentäneen merkittävästi nuorten kokemaa hyvinvointia, lisänneen yksinäisyyttä ja vaikeuttaneen oppimista. Jopa kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista nuorista koki hyvinvointinsa heikentyneen, kaksi kolmasosaa nuorista koki yksinäisyytensä lisääntyneen ja noin puolet nuorista koki oppimisensa vaikeutuneen pandemian aikana. Osalla nuorista hyvinvoinnin heikentyminen, yksinäisyys ja oppimisen haasteet kasautuivat.
Sen sijaan vain alle kymmenesosa vastanneista nuorista koki pandemia-ajan parantaneen heidän hyvinvointiaan, vähentäneen yksinäisyyttä ja helpottaneen oppimista. Tulokset kuvastavat nuorten kokemusten polarisoitumista: pandemian negatiiviset vaikutukset iskivät ankarimmin etenkin niihin nuoriin, joilla oli jo valmiiksi haasteita yhdellä tai useammalla elämän osa-alueella.
Etäopetuksessa huomioitava yhteisöllisyyden säilyminen
Nuoret kokivat, että heidät jätettiin koronapandemian aikana yksin eikä mikään taho ottanut vastuuta heidän hyvinvoinnistaan.
– Nuoret lähettivät päättäjille painokkaan viestin siitä, että mielenterveyspalveluihin ja muihin lähellä oleviin palveluihin pitää satsata ja puheiden sijaan tarvitaan konkreettisia tekoja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. He toivoivat kouluihin vahvempaa tunne- ja vuorovaikutustaitojen ja medialukutaitojen opettamista sekä opetuksen monimuotoistamista, oppimista ja hyvinvointia tarkastelevan työpaketin johtaja, Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Eija Pakarinen kertoo.
Jatkossa mahdollisessa etäopetuksessa tulee huomioida myös nuorten hyvinvointi ja oppimiseen kiinnittyminen. Lisäksi tulee varmistaa, ettei nuoria eristetä kotiin, ja että mahdollisen etäopetuksen aikana tuetaan nuorten yhteisöllisyyttä. Nuorten osallisuus ja kuulluksi tuleminen tuleekin varmistaa myös mahdollisissa poikkeusoloissa.
Koronapandemia on tietynlainen 1990-luvun lamaan verrattavissa oleva sukupolvikokemus, jonka vaikutukset heijastuvat vielä pitkään lasten ja nuorten elämään erityisesti hyvinvoinnin ja oppimisen näkökulmasta. Sen vuoksi nuorten raportoimat hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden ja oppimisen haasteet tulee ottaa erityisen vakavasti, jotta turvataan tulevaisuuden yhteiskunnan toimijoiden hyvinvointi ja toimintakyky. Koronapandemiaan liittyvien rajoitustoimien valmistelua hoitivat aikuiset, vaikka monet rajoitukset vaikuttivat voimakkaasti myös lapsiin ja nuoriin. Suomen laissa on selkeästi määritelty lapsen oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon, mutta käytännössä lasten osallisuus ja kuuleminen toteutuvat hyvin vaihtelevasti.
Varautuminen huomioitava myös koulujen toimintakulttuureissa
Tulevien kriisien kohtaamiseen valmistaudutaan jo jokapäiväisessä lähiopetuksessa. Huomiota kiinnitetään etenkin oppimista, hyvinvointia ja sosiaalisia suhteita vahvistavaan vuorovaikutukseen oppimis- ja opetustilanteissa.
Raportin mukaan koulujen toimintakulttuurissa tulisi kiinnittää huomiota tunne- ja vuorovaikutustaitojen laaja-alaiseen opetukseen luontevana osana koulupäivää. Lisäksi on tarpeen vahvistaa kouluyhteisön toimijoiden hyvinvointia sekä kouluyhteisön johtamista, jotta nuorten oppimisen, osallisuuden ja hyvinvoinnin tukeminen mahdollistuu.
Tutustu raporttiin:
Panula, V., Kiuru, N., Pöysä, S., Junttila, N., Sorkkila, M., Lerkkanen, M.-K. & Pakarinen, E. (2023). Hiljaisia ääniä: nuorten kokemuksia koronapandemian vaikutuksesta hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin ja oppimiseen. Opetushallitus.