Tietoa hankkeesta



EduRESCUE on monitieteinen tutkimus- ja kehittämishanke, jossa tutkitaan laaja-alaisesti COVID-19-pandemian vaikutuksia kouluihin, oppilaisiin, huoltajiin, opettajiin ja rehtoreihin. Hankkeessa etsitään ratkaisuja siihen, miten vahvistamme suomalaisen koulutusjärjestelmän resilienssiä ja parannamme yhteiskuntamme kykyä selviytyä kriiseistä tulevaisuudessa. Hankkeessa kehitetään toipumisen tiekartta kuvaamaan toimia, joita resilientimmän koulutusjärjestelmän rakentaminen edellyttää.

EduRESCUEn tutkijat ovat opettajankoulutuksen, koulutuksen johtamisen, erityispedagogiikan, oikeustieteen, kehitys-, kasvatus- ja työpsykologian, taloustieteiden, tilastotieteen ja informaatioteknologian asiantuntijoita. Mukana yhteistyössä on toimijoita monipuolisesti eri yhteiskunnallisilta sektoreilta: valtionhallinnosta, kunnista ja aluehallintovirastosta sekä opettajan- ja rehtorikoulutuksesta ja etujärjestöistä.

Tutkimusta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Strategisen tutkimuksen neuvoston tehtävä on rahoittaa pitkäjänteistä ja ohjelmamuotoista tutkimusta, joka tuottaa ratkaisuja merkittäviin suomalaisen yhteiskunnan haasteisiin. EduRESCUE-hanke kuuluu PANDEMICS-ohjelmaan.


Hankkeen osa-alueet

EduRESCUE-tutkimus koostuu neljästä osahankkeesta:


Mitä resilienssi tarkoittaa?

COVID-19-pandemiasta toipumisen yhteydessä on puhuttu yksilöiden, yhteisöjen, järjestelmien ja valtioiden resilienssistä, eli kriisistä selviytymisestä ja palautumisesta. Resilienssi on yhteiskunnan eri järjestelmien kykyä kestää ja toipua merkittävistä haasteista, jotka uhkaavat sen vakautta, elinkelpoisuutta tai kehitystä. Koulujärjestelmän kohdalla tämä tarkoittaa sekä koko järjestelmän että yksittäisen koulun oppimis- ja sopeutumiskykyä sekä kykyä organisoida toimintaansa uudella tavalla. Opetushenkilöstöllä tulisi olla kykyä toimia proaktiivisesti ja joustavasti sekä vastata oppilaiden koulutuksellisiin, sosiaalisiin ja psykologisiin tarpeisiin kaikissa olosuhteissa. Tästä syystä koulua koskevan lainsäädännön, poliittisen ohjauksen ja resurssien jaon tulisi tukea resilienssiä.