Rehtoribarometrin tulokset vahvistavat: oppilaitosjohtajien koulutus saatava ajan tasalle
Rehtoreiden uusi hyvinvointitutkimus kertoo, että työn imu on paras niillä rehtoreilla, joilla on hyvät työn muokkaamisen keinot.
Rehtoreiden työuupumuksen kasvu on tasaantunut mutta työn imu romahtanut huolestuttavasti tuoreessa rehtoribarometrissa, jonka aineisto kerättiin keväällä 2023. Akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro pitää työn imun vähentymistä vakavana signaalina, joka heijastuu koko kouluyhteisön hyvinvointiin.
”Uuden Rehtoribarometrin tulokset osoittavat myös, että omaan työintoonsa voi vaikuttaa. Kun rehtori löytää itselleen sopivat työn muokkaamisen tavat, työn imu lisääntyy”, Salmela-Aro toteaa.
Työn muokkaamisen merkitys alkoi Salmela-Aron mukaan näkyä Rehtoribarometrin tuloksissa pandemia-aikana. Oman työn muokkaaminen on heijastunut vuosi vuodelta vahvemmin rehtoreiden työn imuun ja hyvinvointiin.
”Yksi tärkeä työn muokkaamisen keino ovat hyvinvoinnin johtamisen koulutukset, jotka antavat välineitä oman ja toisten hyvinvoinnin johtamiseen”, Salmela-Aro sanoo.
Hän korostaa, että työn muokkaamisessa ja työhyvinvoinnissa myös resursseilla on tärkeä merkitys: jos rehtori kokee voivansa vaikuttaa työnsä, työmotivaatio paranee.
”Maantieteelliset erot työn imussa ovat barometrissä selviä: esimerkiksi pohjoinen Suomi erottuu hyvän työn imun alueena”, Salmela-Aro toteaa.
Palautumisessa voi auttaa strateginen musiikin kuuntelu
Salmela-Aro toteutti vuoden 2023 Rehtoribarometrin yhdessä Helsingin yliopiston professori Minna Huotilaisen kanssa. Rehtoribarometri on toteutettu osana EduRESCUE-hanketta.
”Nyt osoittautui, että esimerkiksi strategisesti taitava musiikin kuuntelu auttaa rehtoria käsittelemään haastavia tunteita. Rehtoreiden työn imua kohentaa erityisesti elämyksiä hakeva musiikinkuuntelustrategia, joka auttaa kohtaamaan ikäviäkin tunteita suoraan sen sijaan että niitä paettaisiin”, Huotilainen sanoo.
Ensimmäistä kertaa Rehtoribarometrissa myös vertaillaan suomalaisten ja virolaisten rehtoreiden hyvinvointia. Salmela-Aron mukaan vertailun tulokset ovat kiinnostavia ja viittaavat siihen, että Virossa rehtoreilla on selvästi paremmat resurssit ja vähemmän kuormitustekijöitä kuin suomalaisilla kollegoillaan.
Hyvinvoinnin johtamista opetettava rehtorien koulutuksessa
"Kolmen viime vuoden aikana selvästi lisääntynyt rehtoreiden työuupumus on nyt tasaantunut, mutta edelleen noin kolmasosa rehtoreista on uupuneita", toteaa Salmela-Aro.
Suomen Rehtorit ry:n puheenjohtaja Antti Ikonen muistuttaa, että oppilaitosjohtajan ammattiin on tullut 2020-luvulla paljon lisää vaativuustekijöitä. Esimerkiksi vaatimukset koronan synnyttämän hyvinvointivajeen paikkaamiseksi ovat lisääntyneet.
”Nämä realiteetit ja tuoreen barometrin tulokset vahvistavat sitä, että rehtoreiden peruskoulutus on uudistettava. Kaikkien oppilaitosjohtajien työkalupakkiin on saatava välineitä, jotka auttavat tämän päivän ja tulevaisuuden työssä. Esimerkiksi hyvinvoinnin johtamisen ja työn muokkaamisen keinojen opettaminen rehtoreiden peruskoulutuksessa olisi tärkeää. Lisäksi oppilaitosten johdon ja johtotiimien täydennyskoulutukseen on panostettava nykyistä enemmän”, Ikonen sanoo.
Ikonen on myös huolissaan polarisoituneen keskustelukulttuurin vaikutuksista rehtoreiden jaksamiseen. Kun koulutusjärjestelmän puutteista ja kehittämistarpeista on käyty kärkevää julkista keskustelua, rehtorit mieltävät suuren kehittämisvastuun lankeavan heille.
”Haluamme osaltamme olla mukana kääntämässä koulukeskustelua kielteisyyden kierteestä kohti onnistunutta muutosta”, Ikonen toteaa.
Rehtoribarometri 2023 julkistettiin 22.9. Rovaniemellä, jossa Suomi isännöi parhaillaan kansainvälisen rehtorijärjestön ICP:n (International Confederation of Principals) kongressia ja vuosikokousta. Mukana on rehtoreita 16 maasta, ja tapahtuman teemana on New leaders, new future.