Uusi tutkimusartikkeli: Vanhempien uupumus maailmanlaajuisesti COVID-19-pandemian aikana

COVID-19-pandemia on vaikuttanut yhteiskuntiin maailmanlaajuisesti – terveyskriisiin liittyvän lisääntyneen stressin odotettiin vaikuttavan myös vanhemmuuteen monissa perheissä. Hiljattain julkaistussa kansainvälisessä vertailututkimuksessa tarkasteltiin vanhemmuuden uupumusta ennen koronapandemiaa ja koronapandemian aikana. Uupumuksessa tapahtuneiden muutosten lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin perheisiin liittyvien taustatekijöiden, valtiollisten sulkutoimenpiteiden sekä kulttuuriarvojen yhteyttä vanhemmuuden uupumukseen. Tutkimukseen osallistui vuonna 2018 10 622 vanhempaa ja vuonna 2020 9 923 vanhempaa 26 eri maasta.
Tulokset osoittivat, että vakava-asteinen vanhemmuuden uupumus lisääntyi maailmanlaajuisesti, vaikka keskiarvotasolla muutosta ei havaittu. Taustatekijöistä uupumukseen yhteydessä olivat vanhemman sukupuoli, vanhemman nuorempi ikä sekä heikko taloudellinen tilanne. Lisäksi vanhemmat olivat uupuneempia, jos heillä oli pieniä lapsia, useampia lapsia tai erityistarpeisia lapsia. Vanhempien uupumus oli myös sitä korkeampaa, mitä pidempään he olivat olleet korona-aikana eristyksissä. Myös kotoa käsin käytävä etäkoulu sekä lasten vaatima huomio eristysaikana olivat yhteydessä uupumukseen. Kulttuuriarvoista uupumusta selitti hemmottelu: uupumus oli vähäisempää maissa, joissa hemmottelu, eli kulttuurille ominainen elämästä nauttiminen, ilo ja hauskanpito oli hyväksytympää.
”Jos tulevaisuudessa vastaavissa kriisitilanteissa päädyttäisiin koulusulkuihin ja eristykseen, tulisi päätöksenteossa huomioida eristyksen vakavat haitat osalle perheistä, pitää eristysaika perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta mahdollisimman lyhyenä sekä välttää lasten etäopetuksen vastuun kasautumista vanhemmille”, sanoo dosentti ja EduRESCUE-tutkija Matilda Sorkkila. Sorkkila vastaa International Investigation of Parental Burnout -tutkimuksen Suomen osuudesta yhdessä toisen EduRESCUE-tutkijan, professori Kaisa Aunolan kanssa. ”Lisäksi olisi syytä pohtia, miten ilon ja elämästä nauttimisen arvostusta voitaisiin perheissä lisätä suorituskeskeisyyden sijaan – etenkin poikkeusaikoina”, lisää Aunola.
Lue Helsingin Sanomien uutinen tutkimuksesta.
Lue YLEn uutinen tutkimuksesta.
Koko tutkimusartikkeli on luettavissa International Perspectives in Psychology -lehden tilaajille tai lukuoikeuden ostaneille.