EduRESCUEn tutkijoita mukana innovatiivisia opetusharjoittelukäytäntöjä ja opetusharjoittelun ohjausta yhteen kokoavassa teoksessa
Joanne Pattison-Meekin ja Christina Phillipsin toimittama kirja esittelee uusia näkökulmia ja sovelluksia opetusharjoitteluun. EduRESCUE-tutkijat Olli-Pekka Heinimäki, Mikko Tiilikainen, Anu Kajamies ja Janne Lepola tarkastelevat kirjassa opettajaopiskelijoiden asiantuntijahavainnoinnin sekä opettajankoulutuksen reflektiokäytäntöjen kehittämistä.
Asiantuntijahavainnointi (professional vision), eli kyky havaita ja ymmärtää luokkahuonetilanteita, on keskeinen osa opettajan asiantuntijuutta sen auttaessa opettajia tekemään tietoon perustuvia pedagogisia ratkaisuja oppilaiden oppimisen tukemiseksi. Opettajankoulutuksen aikana opettajaopiskelijat tarvitsevat mahdollisuuksia yhdistää teoreettista tietoa todellisiin luokkatilanteisiin kehittääkseen asiantuntijahavainnoinnin taitojaan. Yleensä luokkahuoneissa tehtävät opetusharjoittelut tarjoavat parhaita mahdollisuuksia näiden taitojen kehittämiselle, mutta COVID-19-pandemian aikaiset rajoitukset rajoittivat tällaisia harjoittelumahdollisuuksia.
Luvussa 11 (Pouta ym. 2024) esitellään verkkopohjainen pedagoginen malli, jonka avulla opettajaopiskelijat saivat autenttisia mahdollisuuksia asiantuntijahavainnointinsa kehittämiseen poikkeusoloista huolimatta. Malli hyödyntää aidoista opetustilanteista taltioituja opettajien silmäliikevideoita ja näiden videoiden teoriaan kytkeytyvää reflektointia. Luvussa esitellään mallin teoreettinen tausta, käytännön toteutus ja aineistoesimerkkejä opiskelijaparien reflektoinneista.
Luvussa 18 (Tiilikainen ym. 2024) puolestaan tarkastellaan mahdollisuuksia vahvistaa opettajaopiskelijoiden resilienssiä opettajankoulutuksen reflektiokäytäntöjen avulla. Vaikka opettajankoulutuksessa laajalti käytettyjä reflektiotehtäviä on ehdotettu keinoksi vahvistaa resilienssiä, on opettajaresilienssin ja reflektion tarkempia kytkentöjä ollut esillä vielä vain vähän. Luvussa jäsennetään opettajaresilienssin luonnetta ja sen muotoutumista omakohtaisten opetustilanteiden reflektiivisessä käsittelyssä. Lisäksi kuvataan kahdelle opetusharjoittelujaksolle kehitettyjä kirjallisen reflektion tehtäviä, joilla pyrittiin edistämään resilienssin rakentumista.
Luvussa esitellään viitekehys, joka kuvaa resilienssin rakentumista reflektion tasolla. Resilienssiä ilmentävä reflektio suuntautuu viitekehyksen mukaan 1) opetusvuorovaikutuksessa ilmeneviin katkoskohtiin, 2) opetusvuorovaikutuksen joustavaan sopeuttamiseen sekä 3) opetusvuorovaikutuksen ja oman opettajuuden uudistamiseen. Opettajaopiskelijoiden portfolio-otteiden avulla havainnollistetaan resilienssin ilmenemistä kirjallisessa reflektiossa. Esiteltyä viitekehystä voidaan soveltaa opettajaresilienssin tutkimuksessa sekä resilienssin esille tuomisessa ja vahvistamisessa opetusharjoittelun ohjauksessa.
LUKU 11: Pouta, M., Heinimäki, O.-P., & Lehtinen, E. (2024). Two Eyes See More Than One: An Online-Based Pedagogical Model for Enhancing Student Teachers’ Professional Vision. Teoksessa J. Pattison-Meek ja C. Phillips (toim.) Pedagogies of Practicum: Post-Pandemic Reflections on Innovation in Practice Teaching (s. 377-401). Peter Lang.
LUKU 18: Tiilikainen, M., Heinimäki, O.-P., Kajamies, A., & Lepola, J. (2024). Emerging Teacher Resilience in Practicum Pedagogies: A Reflective Practice Perspective. Teoksessa J. Pattison-Meek ja C. Phillips (toim.) Pedagogies of Practicum: Post-Pandemic Reflections on Innovation in Practice Teaching (s. 377-401). Peter Lang.